Maailmassa valmistetaan tällä hetkellä 100 miljardia vaatekappaletta vuodessa. Amerikkalainen kuluttaja ostaa niistä keskimäärin 69, ruotsalainen 56 ja suomalainen 38. Yli 30 % kaikista vuosittain valmistetuista vaatteista jää kokonaan myymättä.
- Arvatkaa, kuinka iso prosenttiosuus tästä määrästä päätyy uudelleen kiertoon kuidun muodossa? Kysyjä on Timo Huhtamäki, EU:n ilmastolähettiläs, Emmyn toimitusjohtaja ja yksi Suomen johtavista kiertotalouden ja vihreän siirtymän asiantuntijoista. Hän on PunaMusta Coloron Vaikuttavia Värejä -tapahtumassa kertomassa arjen vaikuttavista valinnoista. Eräs niistä voisi olla muun muassa tekstiilien kierrättäminen keräyspisteeseen, sillä vastaus hänen esittämäänsä kysymykseen on yksi prosentti. Uusiokäyttöön päätyy todella vain sadasosa vuodessa valmistetuista tekstiileistä.
- Meillä on tällä hetkellä käynnissä lineaarisen talouden purkutalkoot.
Lineaarinen talous on talouden malli, jossa tuotteet valmistetaan, sitten ne kulutetaan ja lopulta heitetään pois. Tällainen muoto edellyttää suuria määriä halpaa raaka-ainetta ja energiaa tavaran valmistamiseen. Yhtälö näkyy muun muassa laadussa. Timo Huhtamäen esimerkki vankilapaosta saa yleisön hymähtämään; vanhat kunnolliset lakanat kestivät karkaavan vangin painon, nykylakanoista ei enää pakoköyttä tehtäisi.
- Tavaran tuotantohinta on mennyt alaspäin vuosikaudet. Vaateteollisuudessa lasku on ollut 60 %. Terveyshuollossa ¬– henkilövaltaisella alalla – tuotantokustannukset ovat nousseet 200 %, koulutuksessa jopa 300 %.
Timo Huhtamäen mukaan elämme mielenkiintoista tilannetta, jossa tavara makaa säilössään. Jos esimerkiksi kaikki Suomen käyttämättömät vaatteet myytäisiin tältä istumalta Ruotsiin, myyntivoitto olisi 6 miljardia euroa. Tavaran lisäksi nukkuu siis myös pääoma. Hän myöntää, että second hand -markkinat kasvavat nyt nopeasti, mutteivat vielä ole kasvaneet tarpeeksi. Hän vertaa tilannetta käytetyn auton myyntiin, kuten myös asuntokauppaan, jota harva edes mieltää käytetyn tavaran kaupaksi. Näissä molemmissa tapauksissa tuotteen arvo säilyy paremmin kuin esimerkiksi vaatteissa.
Timo Huhtamäki on toiminut verkossa toimivan osto- ja myyntipaikka Tori.fi:n markkinointijohtajana ja on tällä hetkellä hän Suomen suurimman second hand -verkkokaupan Emmyn toimitusjohtaja.
- Käytetyn tavara myynti katoaa kansantalouden tilinpidosta. Ihmiset voivat sekä ostaa tuotteita, että myydä niitä itse eteenpäin. Se ei kuitenkaan näy bruttokansantalouden luvuissa, vaikka toiminnalla olisikin hyvää tekeviä vaikutuksia kuluttajalle, ilmastolle tai luonnolle. Miten tämä pommi puretaan? kysyy Huhtamäki.
Timo Huhtamäki ehdottaa palaamista hyveisiin ja käyttää termiä ”kestättäminen”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuotteet luodaan kestämään, niitä korjataan ja uusien tuotteiden luonnin sijaan aletaankin kuluttaa palveluja. Yksittäiselle kuluttajalle kestättäminen on muun muassa harvemmin ostamista. Arjen teoiksi riittää jo se, että vaatteiden käyttökertojen määrä kaksinkertaistettaisiin. Tämä laskisi henkilökohtaista hiilijalanjälkeä merkittävästi. Jos taas esimerkiksi matkapuhelimen käyttöajan jatkaisi keskimääräisestä kahdesta vuodesta kolmeen, hiilijalanjälki olisi 30 % pienempi.
- Palvelujen lisääminen tuo lisää duuneja ja parantaa kauppataseita. Asioiden korjaaminen näkyy palkoissa, veroissa ja tuotoissa.
Kiertotalous on tulevaisuuden malli, johon tarvitaan asioiden muokkaamista ja markkinatalouden ohjaamista. Hyvin toimivasta nykyjärjestelmästä Huhtamäki ottaa esimerkiksi Suomen pullonpalautusjärjestelmän. Suomessa yli 90 % kaikista pulloista palautuu tuotantoon.
- Merkittävä liike kiertotalouden edistämiseen olisi muun muassa verotuksen muokkaaminen niin, että se tukee käytetyn tavaran kauppaa. Tällaisia tekoja olisivat esimerkiksi käytettyjen tuotteiden verokannan laskeminen tai alan työvoimakustannusten verovähennysoikeuden lisääminen.
Vaikuttavia Värejä -tapahtumaa vietettiin Punamusta Coloron Vapaalan toimipisteellä 25.4.2024. Iloisessa, värikkäässä tapahtumassa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja Timo Huhtamäen lisäksi Fazerin Eeva-Liisa Tiaiselta. Henkilöbrändäyksen näkökulmasta oli puhumassa Dan ”Uniikki” Tolppanen.